TÄNÄÄN OLI JA ON SE PÄIVÄ. seikkailupäivä nimittäin. aamu alko vähän huonosti, töissä meni vähän huonosti, mut sit jaapunen ja hovikuski (206, ihminen, ei bussilinja joka vei mun vanhan espoo-kodin luo) tuli hakee mut töistä, elämä tuntu skidisti kivemmalta.

menin ratikalla töihin. teen niin aina, kun haluun kuunnella vihaista töihinmeno-musiikkia pidempään. tänään soi kaikki, missä tapetaan jotain tai jokin. 

tää alko hyvin. otettii monel kameral kuvia täs samas asennos. jaapun eka kommentti oli et 'miks sä halaat mua?' 

niimpä. mut välil pitää, koska täytyy, koska pystyy, ja koska rakastaa. 

mis me ollaa ja ooks mäki siel? ei oikeesti mitää hajuu, mispäi maailmaa oltii. 

ÄLÄ VITTU TEE NOIN MÄ SÖIN JUST.

täs esitellää mein hovikuski. ja mä ilmeisesti esittelen myös mun ulokepeppuu. on OK pitää poikaystävä-farkkuja, vaikkei (luojan kiitos) oo perässä roikkujaa aka poikaystävää. mut kuitenki:

jos oot

- rikas

- kiva

- mieluiten autollinen

- lämminverinen (=en tarvii viittä peittoa sänkyyn, että on lämmin kun nukutaan)

- söppis

- ymmärtäväinen

- hyvällä tavalla kaljaan menevä ja muutenkin lahjoja ostava ihana ihminen, voin kotiuttaa. vaikkei mul oo kotii, eli oo kodillinen myös. ps tykkään yllätysrakkausviesteistä ja siitä että saan käyttää sun vaatteita. 

nyt pitää vetää röökii. espoo kuittaa, onneks lähetää koht pois.